Voi pöpöt...

...Taas iskivät kyntensä meihin :( Milja ollut flunssassa jo viikon ja yöt olemme valvoneet aika pitkälti, tai minä pikemminkin... Milja herää joka kerta kamalaan yskäänsä ja jos ei siihen, niin minun aivasteluihin ja yskimiseen... Oravanpyörä niin sanotusti :D Hieman voimaton olo, mutta tätä se kai on jokaisella äidillä silloin tällöin :)


Joten, kirjoitan heti tarkemmin kun tämä flunssa on selätetty, voiton puolella aletaan jo olla :)


 Flunssasta huolimatta neiti jaksaa touhuta :D

Kommentit

  1. Piia29. marraskuuta 2011 klo 22.15

    Sulle on tunnustus blogissani :)

    http://kymmenenpientavarvasta.blogspot.com/2011/11/tunnustus.html

    VastaaPoista
  2. Anonyymi2. joulukuuta 2011 klo 23.30

    Hei!

    Ihanaa, että nuoresta iästäsi huolimatta jaksat ottaa vastuuta lapsesta hänen ominaisuudestaan huolimatta. En tiedä pitäisikö downin syndroomaa kutsua ominaisuudeksi, sairaudeksi, vammaksi...?

    Paljon tsemppiä teille, olet ihana äiti! Sait muuten uuden lukijan... :)

    VastaaPoista
  3. Tepachu3. joulukuuta 2011 klo 2.23

    Kiitos ja tervetuloa lukijaksi! :)

    Olen itsekin miettinyt, miten pitäisi kutsua... Jotkut puhuu vammasta, jotkut sairaudesta... Mutta ominaisuus on loistava kutsumatapa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

V-lopun kunniaksi...

Kuva
Miljan touhailuja :) Jos video ei näy, tässä linkki:  http://irc-galleria.net/user/Tepachu/picture/126465436 Jos video ei näy, tässä linkki:  http://irc-galleria.net/user/Tepachu/video/126465128 Tällainen lyhyt "videopostaus" taas vaihteeksi :D Kertokaa ihmeessä, jos videot eivät näy, oli taas kovin ongelmallista saada edes lisättyä niitä... P.s. Miljasta on tullu kranttupylly! Ei enää kelpaa maito ollenkaan, velli ainoastaan, ja lihasoseiden alas saaminen on kovan työn alla, puuroa neiti söis vaikka joka aterialla. Mutta silti on niin reipas tyttö <3 Hyvää viikonloppua kaikille! :)
Lue lisää

Alhaalta on suunta vain ylöspäin...

Kuva
Elämäni surkein viikko aikoihin... En ole vuosikausiin tuntenut itseäni näin voimattomaksi. Tavarat ei pysy käsissä, ajatukset harhailee, väsyttää eikä silti saa nukuttua... Kaikki, mihin kosken, tuntuu hajoavan. Kai se on niin, että elämä tarvitsee välillä alamäkiä? Toivottavasti tämä alamäki ei enää kovin paljon pitempään jatku... Miljaan ei onneksi ole näyttänyt vaikuttavan mun huonotuulisuus ja stressaantuneisuus. Tuo neiti jaksaa viihdyttää ja onkin aina yhtä haltioissaan, kun saa mut nauramaan :) Ensi viikolla meidän pitäisi jälleen mennä Seinäjoelle Eskooseen... Se varmasti on päällimmäisin syy tähän stressiin. Inhoan matkustelua, varsinkin silloin, kun on tietty aikataulu, jonka mukaan pitäisi mennä. Äitini sentään pelasti mut pakokauhulta kertomalla, että saamme auton lainaksi sinä päivänä, joten ei tarvitse junista yms huolehtia. Tämän postauksen jälkeen luultavasti ei paljoa kuvia tule, koska onnistuin kaatamaan kahvit kännykkäni päälle ja voin sanoa, että aina...
Lue lisää

Päivä 18 - Mieleisin syntymäpäiväni

Kuva
Mieleisin syntymäpäiväni... Erittäin vaikea muistaa. Ainoa syntymäpäivä, jonka muistan edes pieninä välähdyksinä, taisi olla täyttäessäni seitsemän tai kahdeksan vuotta. Silloin oli kakkua, lahjoja ja kavereita mm. silloinen "bestikseni" Anne   (joka myöskin odottaa pikkuista ;) , joka onkin ainoa henkilö, jonka muistan olleen paikalla. Herkuttelimme, katselimme jotakin piirrettyä ja leikimme piilosta, erittäin hauskaa oli siihen aikaan, siihen se muisto jääkin. - - - Intoilin liian aikaisin Miljan terveydestä... Hän sittenkin sai sen flunssan, näillä näkymin tosin lievempänä, mitä minulla oli. Viimeyönä Miljan iho tuntui lähes polttavan kuumalta omaani vasten, aukile oli mielestäni epänormaalin näköinen, koska en ole sitä ennen nähnyt koholla. Soitin kuitenkin neuvolaan tänään ja sanoivat, ettei vakavaa, jos se ei ole ns. kova tai pingottunut(?), Miljalla oli pehmeä. Tosin jos tänä yönä käy samalla tavalla, lähden viemään Miljaa terkkarille näytille. Miljan yskä on myös ai...
Lue lisää