Päivä 10 - Päivän asu

Melkein teki mieli skipata tämä aihe, mutta kerrotaan nyt:

t-paita, lökäpöksyt ja puolipitkähihainen kauluspaita :D

Tänään on ollut sellainenkin laiskottelupäivä taas, etten ole jaksanut pukeutua saati sitten ottaa edes kuvaa tästä oikein tylsähköstä asustani.

Kesä-Tepachu :)

- - -

Hei ja moi rakkaat lukijani!

Nyt muhun on iskenyt todellinen laiskuus... En ole jaksanut siivota (mikä on harvinaista, sillä yleensä iltasin olen aina häärännyt jotakin) enkä edes kirjoittaa blogia. Oikeastaan en ole keksinyt, mitä kirjoittaa, aivot jälleen lyönyt tyhjää. Välillä tulee joitain asioita mieleen, mutta unohtuu samantien...

Äitiysdementiaako? Uskon, että kyllä!

Miljan ja mustekalan juttutuokio part I :D

Miljan ja mustekalan juttutuokio part II :)

Milja se vain kasvaa, viimeksi neuvolassa painoi 4590g, oli 56,9cm pitkä ja päänympärys 36,7cm.

Iso tyttö jo :)

Milja on alkanut tarraamaan esineisiin ja yrittää jopa niitä tavoitella, tutti on ollut kaikista mieluisin, sillä sitä on helppo heitellä ja mamma saa ryömiä pitkin lattioita sitä metsästämässä ;) Onkohan se sukuvika? Itse olen kuulemma pienenä myös tuttia heitellyt ja mummu konttinut sitä pitkin yötä nostelemassa :D

Päätään Milja kannattelee loistavasti, ei tarvitse enää niin paljon tukea kuin ennen.

Ensi viikon tiistaista lähtien alamme ilmeisesti käymään säännöllisesti fysioterapiassa, mikä on todella hyvä! Odotan innolla uusia jumppaohjeita, sillä aikaisemmat oli suhteellisen hauskoja. Esimerkiksi vaipanvaihdon yhteydessä kun Miljalle näyttää omia varpaitaan, hän tarkkailee ja pyörittelee niitä :D

Viimeksi noin viikko sitten avustin Miljaa "löytämään" omat kätensä, nyt hän vähän väliä laittaa käsiään rukousasentoon ja muutenkin hieroo niitä yhteen kuin suunnittelisi jotain, joten menipäs sekin oppi perille vihdoin ja viimein ja vieläpä suhteellisen nopeasti!

Nenäkin näyttää löytyneen... ;) Hieman heilahtanu kuva...

Sieltä lastensuojelusta ei vieläkään olla käyty, mutta onneksi tulevat 9.6...

Ärsyttävää tällainen kun tehdään perättömiä ilmoituksia ja sitten pitää kuitenkin odottaa ja odottaa. Tyhmänä en edes maininnut siitä neuvolassa viimeksi mitään. Mielessä oli kaikenlaista, mutta kun pääsin sisälle, pää oli ihan tyhjä. Tiedä sitten, johtuiko läsnäolevasta harjoittelijasta, mutta seuraavalla kerralla aion kyllä ottaa asian puheeksi, en pysty sulattaa asiaa noin vain :/

Rinsessa sai uuden sitterin <3

Huoh, haluaisin niin kovasti elää Miljan kanssa sitä tavallista arkea, mitä muutkin vanhemmat. Kaikkien muiden mielestä minä tarvitsen apua ja tukea vain sen takia, koska Miljalla on Downin syndrooma. Mutta minusta tuntuu, että hoidan Miljaa yhtä täydellisesti kuin muut vanhemmat hoitavat "terveitä" lapsiaan.

Miljaa ennen en koskaan ole ollut vauvojen kanssa tekemisissä enkä sinällään vieläkään tiedä, kuinka "terveet" vauvat käyttäytyy ja kuinka heitä pitää käsitellä. Itse kun olen oppinut tämän yhden tavan, joka on Miljaa varten opittu. Ajatella, en osaa pitää edes sylissä "tervettä" vauvaa...

Minulle muut vauvat ovat täysin vieraita käsitellä kun taas Milja on muille täysin vieras käsitellä.

Pelottaakin hieman, jos tulevaisuudessa innostun hankkimaan lisää lapsia ja saan vauvan ilman ylimääräistä kromosomia, kuinka ihmeessä pärjään... Silloin varmaankin tarvitsen apuja. Vaikka vaikeahan sitä on näin etukäteen sanoa :)

Olen koko illan lueskellut muiden äitien blogeja, joilla on hieman vanhempia Down-lapsia ja voi että, kuinka ihanaa arkea heillä on! On menoa ja vilskettä! :) En malta odottaa, millainen vipeltäjä tuosta mun neitosesta tulee <3

Eema sai uuden kameran :D

Ainiin, kävinpäs torstaina piiiiitkästä aikaa parin hyvän kaverin kanssa ABC:llä kahvilla! Sain pari tuntia nauttia omasta ajasta ja täytyy sanoa, että vaikkei ihan välttämättä olisikaan tarvetta sille omalle ajalle, minulla kun on todella ihana ja helppo tytär, joka nukkuu ja hymyilee ja nukkuu ja hymyilee lisää, niin kyllä se silti mieltä virkisti sanoinkuvaamattoman paljon :)

ABC:llä with Joonas & hyperaktiivinen Teemu, joka heilui aina kun otin kuvaa :D

Vielä lopuksi haluan yleisesti toivottaa onnea Tiuskille, joka vihdoinkin sai oman pikkuisen prinsessansa :)

Siinä vasta on nuori ja sisukas tuore äiti, joka saattoi maailmaan pienen taistelijan raskausviikolla 35+3 <3

Oli mahtavaa seurata ja jännittää synnytyksen etenemistä, kun Tiuski facebookkiin päivitteli olotilastaan aina kun ehti ja pystyi :) Ja voin sanoa, että niin loistavalla asenteella oli matkassa, ei ihan kuka tahansa siihen pystyis!

Onnea Tiuski vielä kerran! <3