Miljan kommunikointi

Heipparallaa!

Tänään Miljalla on vapaapäivä tarhasta ja olemme hengailleet koko päivän yökkäreissä peikkomoodissa :)

 Me peikkonaiset :D

Milja sanoo kaikille teille lukijoille "hei!" :)

Edellisessä postauksessa unohdin mainita, kuinka olen tuskaillut puheterapeutin löytämisen kanssa alkuviikosta. Jo parisen viikkoa sitten soitin ensimmäiset puhelut, joista annettiin vain numeroa numeron perään. Luovutin.

Tiistaina sitten otin asenteen, että en luovuta ennenkuin viimeinenkin numero listasta on käyty läpi. Niinpä istuin keittiönpöydän ääreen kännykän, kynän ja numerolapun kanssa ja aloitin soittelun...

Alla olevasta paperista ehkä voi huomata turhautumiseni. Ja noita sivujahan oli tosiaan kolme, huoh!

Noin 16 soittoa, osa kahteen kertaan, koska eivät vastanneet ensimmäisellä kerralla. Minun tuurillani toiseksi viimeinen soitto sentään johti siihen, että meidät laitettiin Contextiaan jonotuslistalle. Nyt vain odottelua, jotta saadaan neidin puheterapia taas käyntiin.

Monesti meiltä kysytään esim. vammaisneuvolassa, paljonko Milja osaa jo tukiviittomia tai sanoja enkä koskaan osaa kylmiltäni alkaa niitä luettelemaan, joten olen pitänyt puolisen vuotta listaa niistä.

Listassakaan ei varmasti ole kaikkia viittomia tai sanoja, joita neiti osaa, mutta niitä on hyvä lisäillä sitä mukaa, kun ilmaantuu :)

Miljalla on todella paljon omia sana- ja viittomamuodostelmia. Osa sanoista on selkeitä, kun taas tukiviittomaan yhdistettynä usein mukana oleva sana on vain kirjain sanasta. Kuten "ulos" sanan Milja viittoo sujuvasti, mutta sanoo "ss", kun taas sanan "ruokaa" Milja lausuu "uokaa" ilman viittomaa. Kovasti hän myös yrittää matkia sanoja ja äänteitä.
Kun olimme viikon Vaasassa kesälomareissulla Miljan kanssa, tarttui hänen sanavarastoonsa jostakin sana "noniin" ja sitä hän hokikin sitten viikon verran :D

Vaikka me ymmärrämmekin Miljaa suurimman osan ajasta, on silti toisinaan turhautumista joko Miljan puolesta tai minun puolesta. Joskus ajattelen, että Milja ei varmasti opi koskaan puhumaan sujuvasti ja olen jopa itkenyt asian vuoksi. Siksi myös tuo lista on hyvä muistutus itselleni, että hänen kommunikointi monipuolistuu jatkuvasti, vaikka aikaväliä olisikin jopa kuukausia.

Nykyään turhautumistilanteet ovat olleet todella harvassa, koska Milja on alkanut ottamaan kädestä kiinni ja vie sinne (useimmiten jääkaapille), mistä sillä kertaa jotakin haluaa ja osoittaa vielä perään, jos me vanhemmat ollaan niin tomppeleita, ettei vieläkään tajuttu.

Hieman vieraammille ihmisille Milja ei edes enää yritä puhua tai viittoa, ainakaan, jos leikkikentällä olemme muihin lapsiin törmänneet. Itseä asia hieman harmittaa, mutta minkäs teet... Tuskinpa itsekään puhuisin, jos kukaan ei ymmärtäisi, mitä yritän sanoa.

 Milja teki "uokaa" :D

Milja pitää myös laulamisesta. Laulun sävelet ja sanat ovat usein hänen omia keksintöjään, mutta toisinaan voin jopa tunnistaa biisin, mitä hän hoilailee. Tuiki, tuiki tähtönen on aina ollut Miljan suosikkilaulu ja sitä ollaankin yhdessä viitottu ja laulettu niin paljon, että hän osaa jo viittoa koko biisin ulkoa. Tässä on video, missä vaippasankari leikkii rokkistaraa :D